Digiloikka myös rakentamisen kiertotalouteen – yhteisellä datalla kunnianhimoiset tavoitteet

Purkurakennusten materiaalien tehokas hyödyntäminen edellyttää, että tieto materiaalien laadusta ja määristä saadaan käyttöön hyvissä ajoin. Lauttasaaren Vattuniemessä isona apuna on yhteinen digitaalinen alusta, joka tuo materiaalivirtojen tiedot yhteen.

Lauttasaaren Vattuniemessä on käynnissä kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke. Alueen 16 lähinnä toimistokäytössä ollutta rakennusta puretaan ja purkumateriaali pyritään saamaan mahdollisimman tehokkaasti uudelleenkäyttöön. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan ajantasaista tietoa, mitä ja minkä laatuista materiaalia on syntymässä sekä koska materiaalit ovat uudelleen hyödynnettävissä.

Data ja sitä varten kehitetty digitaalinen alusta ovat olleet Vattuniemen kiertotaloushankkeessa alusta alkaen keskeisessä roolissa. Alustan tietoa hyödyntävistä toimijoista halutaan synnyttää yhteisö, jossa toimitaan yhteisten, kiertotaloutta edistävien tavoitteiden ja pelisääntöjen mukaisesti. Yhteisesti hyödynnettävää tietoa on esimerkiksi se, kuka on purkamassa kiinteistöään ja milloin sekä mitä materiaalia kunkin purkukohteesta tulee.

Teknologiajohtaja Sami Jokela datataloutta edistävästä 1001 Lakes -yrityksestä kertoo, että yritykset ja muut organisaatiot ovat parhaimmillaankin tottuneet hyödyntämään omaa dataansa sisäisesti. Sen sijaan laajempi hyödyntäminen on vielä lapsenkengissä.

Kysyntä ja tarjonta kohtaamaan

Jokela kertoo, että Vattuniemen alustan ja sen ympärille syntyvän yhteisön tavoite purkumateriaalien hyödyntämisessä on kunnianhimoinen. Kun tieto purettavasta materiaalista saadaan selville hyvissä ajoin etukäteen, materiaalin hyödyntäjät pääsevät ottamaan sen huomioon omaa kiertotaloustoimintaansa suunnitellessaan.

Jokela vertaa toimintaa leipomiseen. Purkumateriaaleista suunnitellaan reseptejä erilaisiin kierrätystarkoituksiin. Yksi rakennusalan toimijoista tarvitsee sokeria ja jauhoja, toinen kaipaa valmista kakkua. Mukaan tarvitaan myös leipuri kakkua leipomaan. Vattuniemen yhteisöön tarvitaan toisin sanoen myös esimerkiksi betoninmurskaajia ja logistiikan osaajia, jotka huolehtivat materiaalien jalostuksesta tai kuljetuksista sovittuina aikoina.

Sami Jokelan mukaan Vattuniemi on ainutlaatuinen, sillä rakennusmassaa tulee purkuun lähes samoihin aikoihin poikkeuksellisen paljon. Tämä tekee suunnittelusta ja hyödyntämisestä myös taloudellisesti houkuttelevaa.

Alusta kokoaa dataa laajasti

Purkutiedon saaminen yhdelle ja samalle digitaaliselle alustalle on isompi asia kuin äkkiseltään arvaisi. Materiaalien hyötykäyttö helpottuu, kun jokaisen purettavan kiinteistön tiedot päästään yhdistämään, jalostamaan ja tarjoamaan eteenpäin.

Yhteiselle alustalle voidaan yhdistää materiaalin tarjoajien, hyödyntäjien ja muiden toimijoiden lisäksi eri tietojärjestelmiä ja markkinapaikkoja, kuten Materiaalitori.fi. Tarkoituksena on myös tuottaa tilastotietoa esimerkiksi materiaalien hinnoista sekä ilmastovaikutuksista.

Tähän mennessä Vattuniemen kiinteistöissä on tehty purkukartoitukset, niiden tiedot on lisätty digitaaliselle alustalle ja purkukartoitusten tietoja on analysoitu. Motivan asiantuntija Aki Finér kertoo, että alustalle kootaan tietoa ja toiminnallisuuksia, jotka auttavat toimijoita purkuhankkeiden kiertotalouden kysymyksissä.

”He voivat tutustua esimerkiksi onnistuneisiin kokeiluihin erilaisten rakennusosien hyötykäytöstä tai irtaimiston eteenpäin myynnistä”, Finér kertoo.

Hän korostaa tiedon jakamisen ja alan toimijoiden välillä käytävän keskustelun välttämättömyyttä. Alan toimijoiden näkemyksiä tarvitaan, jotta mahdollisuuksia päästään hyödyntämään tehokkaasti. Vattuniemen kokemuksia voidaankin jakaa olemassa olevissa verkostojen kautta koko maahan.

”Testaamme toimintaa Helsingin seudulla, mutta tarkoitus on saada jatkossa mukaan muitakin seutukuntia ja purkuhankkeita. Kun toiminta ja yhteisö laajenevat, päästään tarkemmin selvittämään, mitä kaikkea tietoa tuottamalla, hallinnoimalla ja analysoimalla voidaan saavuttaa.”

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintää

Jokela ja Finér korostavat, että neitseellisen materiaalin käyttöä on opittava rajaamaan jo luonnonvarojen säästämisen takia. Jotta ilmastonmuutosta ja luontokatoa voidaan hillitä, tarvitaan toimivaa kiertotaloutta ja tätä tukevia ratkaisuja sekä toimintamalleja.

Ala kehittyy jatkuvasti, ja mukaan tarvitaan myös viranomaiset. Vattuniemessä alan kehityksen seuranta ja siihen aktiivisesti osallistuminen on keskeisessä roolissa.

”Ensimmäiset askeleet Vattuniemessä on nyt otettu”, Jokela summaa. ”Kun purkujen suunnittelu etenee ja aikataulut täsmentyvät, pääsemme edistämään purkumateriaalien jatkohyödyntämistä vielä nykyistä tehokkaammin.”

Kuvat: Ilkka Ranta-aho

Kaipaatko lisätietoa?

  • Mira Jarkko

  • Projektipäällikkö
    Kiertotalouden klusteriohjelma
    Helsingin kaupunki
    Elinkeino-osasto, innovaatiot ja uudet kokeilut
  • Eeva Jalovaara

  • Erityissuunnittelija
    Kiertotalouden klusteriohjelma
    Helsingin kaupunki
    Elinkeino-osasto, innovaatiot ja uudet kokeilut
  • Ronny Rantamäki

  • Erityissuunnittelija
    Kiertotalouden klusteriohjelma
    Helsingin kaupunki
    Elinkeino-osasto, innovaatiot ja uudet kokeilut