Kiertotalousklusteri tutustui betonin murskaukseen

Kiertotalouden klusteriohjelma, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ja Suomen Purkuliikkeiden liitto kutsuivat klusterin jäseniä ja muita rakentamisen kiertotaloudesta kiinnostuneita tutustumaan purkubetonin käsittelyyn. Purkupiha Oy esitteli betonin murskaamista Espoon Suomenojalla sijaitsevalla purkutyömaalla.

Betonin uudelleenkäyttö säästää luonnonvaroja ja hillitsee rakentamisen päästöjä. Ympäristöhyödyt korostuvat erityisesti työmaalla tuotetun betonimurskeen hyödyntämisessä. Purkukohteista saatua betonia voidaan käyttää esimerkiksi täyttömaissa, väylä-, valli- ja kenttärakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteiden jakavassa ja kantavassa kerroksessa.

Jatkossa betonimurskeen hyödyntämistä erityisesti väylärakentamisessa haluttaisiin entisestään lisätä. Haasteina ovat silti työmaiden aikataulullinen eritahtisuus, ennakkotiedon puutteellisuus sekä kaupunkien erilaiset tulkinnat työmaalla tapahtuvasta murskauksesta.

Murskaamalla betoni jo purkukohteessa vältetään työmaan ja murskauslaitoksen väliset kuljetukset ja se saadaan tehokkaammin hyötykäyttöön lähialueiden työmaille. Työmaalla murskattu betoni on erinomainen valinta erityisesti silloin, kun halutaan vähentää rakennushankkeen ympäristökuormitusta, sillä betonimurske on työmaalla murskattuna hiilinegatiivinen tuote.

Purkupiha havainnollisti betonin murskausta vierailijoille siirrettävällä Kleemann-murskausasemalla. Murskaimella voidaan käsitellä 500 000 tonnia betonia vuodessa. Samalla betonista erotellaan teräs tai muut murskeeseen soveltumattomat materiaalit uudelleenkäyttöön.

Kalusto ja menetelmät kehittyvät

Suomessa on vaihtelevia, kaupunkikohtaisia ympäristönsuojelumääräyksiä ja suojaetäisyyksiä, jotka vaikuttavat purkutyömaalla tapahtuvaan betonin murskaamiseen ja murskeen käsittelyyn. Osassa kaupungeista työmaamurskaus voidaan sallia purkutyömaalla täysimääräisenä, mikäli melu- ja pölypäästöt hallitaan.

Vaikka kalusto on kehittynyt, betonin käsittely rinnastetaan yhä kiven murskaukseen, josta syntyvä melupäästö on toista luokkaa betonin murskaukseen verrattuna. Betoni on pehmeä materiaali graniittikiveen verrattuna, eikä sen murskaus nosta kokonaismelutasoa tavanomaiseen purkutyöhön verrattuna. Melu- ja pölyhaittoja voidaan nykymenetelmillä torjua tehokkaasti myös tiiviissä kaupunkiympäristössä. Esimerkiksi pölyäminen minimoidaan, kun purkutyömaalla kasteltu betonimassa kastellaan uudelleen murskausvaiheessa.

Suomenojan murskausnäytöksessä nähtiin, ettei betonin murskaus nosta melutasoa tavanomaista työmaata korkeammaksi. Kiviainekseen verrattua betoni onkin materiaalina pehmeää, eikä eroa murskaimen omaan melutasoon synny.

”Nykyisellään määräykset ovat vanhentuneet, eivätkä ne ota huomioon nykytekniikkaa ja sen kehittymistä. Käytettävä kalusto ja menetelmä vaikuttavat olennaisesti esimerkiksi pölyn ja melun muodostumiseen samoin kuin murskattava materiaali”, kertoo Purkupihan markkinointi- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Kati Tuominen.

Kuljetuksen päästöt kuriin

Kun purkubetoni käsitellään murskeeksi jo työmaalla, pienennetään samalla sen kuljetuksesta syntyviä kustannuksia ja päästöjä. Käytännössä Purkupihan esittelemän Kleemann-murskaimen vuodessa käsittelemä 500 000 tonnia tarkoittaa 100 000 rekkaa. Parhaassa tapauksessa murskattu betoni voitaisiin viedä hyödynnettäväksi suoraan lähialueiden työmaille ilman ylimääräistä käyntiä käsittelylaitoksen kautta.

”Pelkästään yhden purkutyömaan betonin kuljettaminen voi tarkoittaa 1500 täysperävaunukuormaa, kuten oli Helsingin Pitäjänmäellä sijainneen Stockmannin kiinteistön kohdalla. Säästimme tuon edestakaisen rekkarallin, kun saimme luvan murskata betonit työmaalla”, iloitsee Tuominen.    

Purku-urakoitsijat kaipaavat työmaamurskaukseen selkeämpiä pelisääntöjä ja yhteneväisiä tulkintoja. Purkupihan Tuomisen mukaan tavoitteena pitäisikin olla betonin käsittelyn hyväksyminen osaksi purkutyötä, koska siitä ei aiheudu muusta purkutyöstä poikkeavaa tilapäistä häiriötä. Toiveena on, että kaupunkien ympäristönsuojelumääräyksissä betonin käsittely olisi eroteltu kiven murskauksesta, johon se tällä hetkellä vahvasti rinnastetaan. Nykyisiä ympäristölupaprosesseja joustavammilla toimintavoilla rakentamisen materiaalit saataisiin nopeammin uudelleenkäyttöön ja kiertotaloutta edistettäisiin tehokkaammin.


Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma tuo toimijat yhteen edistämään yhdessä rakennusmateriaalien ja -osien kierrätystä ja saatavuutta. Haluaisiko yrityksesi tai organisaatiosi osallistua klusterin toimintaan? Ilmoittaudu mukaan tai ole yhteydessä asiantuntijoihimme!

Kaipaatko lisätietoja?

  • Mira Jarkko

  • Projektipäällikkö
    Kiertotalouden klusteriohjelma
    Helsingin kaupunki
    Elinkeino-osasto, innovaatiot ja uudet kokeilut
  • Eeva Jalovaara

  • Erityissuunnittelija
    Kiertotalouden klusteriohjelma
    Helsingin kaupunki
    Elinkeino-osasto, innovaatiot ja uudet kokeilut