NeuroBiodesign etsii sairaaloista kehityskohdat ja keksii niihin ratkaisut

NeuroBiodesignin takana on alun perin Stanfordin yliopistossa 2015 kehitetty Biodesign -menetelmä. Suomeen Biodesign on tuotu vuonna 2016 ja se järjestetään tänä vuonna yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, HUSin ja Helsingin kaupungin kanssa.

Biodesign –menetelmän perusideana on löytää havaintopaikasta 11 kuukauden projektin aikana vähintään parisataa havaintoa, jotka siivilöidään muutamaksi tarpeeksi. Näihin tarpeisiin tiimi kehittää ratkaisuja yhteistyössä eri ammattilaisten tukemana. Tavoitteena on perustaa yritys, joka mahdollistaa innovaation kaupallistamisen.
Biodesign valitsee vuosittain terveysteknologian teemat ja vuodelle 2021 Biodesign Finland laajensi teema-alueitaan entisestään NeuroBiodesign –projektin kautta. Aloite NeuroBiodesign -yhteistyöstä Helsingin kaupungille tuli Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja HUS:n muodostamalta neurotieteen verkostolta Helsinki Brain & Mindilta, joka edustaa Kansallista neurokeskusta pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan liitto on tukenut Helsinki Brain & Mind – verkoston käynnistämistä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella.
Viime vuonna tiimin teemana oli psykiatria ja voit lukea täältä raportin siitä. 

Vuoden 2021 tiimiin valittiin kolme henkilöä, Juliana Harkki, Jukka Planman sekä Pauli Tuovinen. He työskentelevät yhdessä 11 kuukauden ajan löytääkseen ongelmia ja kehittääkseen ratkaisuja niihin. Havaintopaikkoina toimivat Suursuon ja Malmin sairaalat Helsingissä. Juttelimme tiimiläisten kanssa heidän kokemuksistaan ensimmäisen havaintojakson jälkeen.

Käsitinkö oikein, että teille tiimiläisille tämä on täyspäiväinen projekti? Mikä houkutteli teidät pois ”normaaliuralta” tällaiseen 11 kuukauden kokeilujaksoon?

Jukka Planman:
Ei tunnettu toisiamme ennestään, tiimi on haastateltu HUS + Aalto toimesta. Kaikilla meillä kolmella on erilainen tausta. Teollinen, tekninen jne puoli. Terveysteknologian kehittäminen on itselle kutsumus – jos pystyy omaa osaamista hyödyntämään terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseksi, jopa säästämään henkiä, se on merkittävä juttu itselleni. Oma taustani matchasi työilmoituksen kanssa täysin, olen toiminut sarjayrittäjänä ja koulutukseltani olen teollinen muotoilija.
Juliana Harkki:
Itselläni on taustaa luovan alan yrittäjyydestä ennen lääketieteeseen liittyviä töitä – näin että Biodesignissa pystyn hyödyntämään kokemustani sekä lääketieteen ja farmasian puolelta, että luovalta-alalta ja yrittäjyydestä. Biodesign vaikutti myös antavan mahdollisuuden edistää terveydenhuoltoa ihan konkreettisesti.
Pauli Tuovinen:
Itselläni on kokemusta akateemisesta tutkimuksesta Aalto-yliopistosta ja Tokion yliopistosta. Tämän ohella olen toiminut myös yrittäjänä. Uuden terveysteknologian kehittäminen ja vieminen osaksi potilaiden elämää kiinnostaa, mutta tällä alalla uuden liiketoiminnan kehittäminen on haastavaa. Koin, että Biodesign antaa hyvän pohjan yhdistää akateeminen ja liiketoiminnallinen näkökulma onnistuneeksi projektiksi, jolla on potentiaalia jatkua ja kasvaa vielä tämän 11k jälkeenkin.
Jukka: Biodesignin fast track – perehdytys on rankkaa. Immersio on tärkeää, että päästään oikeasti osastoille katsomaan sairaaloiden toimintaa. Aiempaa kokemusta osastohoidosta ei juuri ole.

Teillä on taustana mm. teollista muotoilua. Onko tiimin jokaisella jäsenellä jokin tietty vastuualue erityisosaamisenne mukaan?

Jukka:
Olemme käyneet alustavasti roolitusta läpi – mutta se muodostuu vasta, jos yritys perustetaan. Tässä vaiheessa olemme samalla viivalla, keskittyen havainnointiin.
Juliana: Meille on aika luontevasti löytynyt omat alueet, jotka tukevat toisiaan. Meillä kaikilla on sopivasti erilaiset vahvuudet, joten roolit ovat muotoutunet niiden pohjalta oikeastaan ihan itsestään.
Pauli: Jokaisella on erityisosaamista toisiaan täydentäviltä osa-alueilta ja meillä on ollut heti alusta asti kunnioitus toistemme tietämystä kohtaan. Tarkennusta vaatiessa on aina tiennyt keneltä kysyä ja on ollut helppoa luottaa toistemme ammattitaitoon.
Biodesignin tiimeissä on kolme henkilöä ja se työskentelee 11 kuukauden ajan. Mitä muuta tiimit tekevät kuin havaintojakson?

Jukka:
Tähän liittyy paljon validointia – tehdään havainnoinnin lisäksi myös asiantuntijahaastatteluita, joita kirjataan ja dokumentoidaan koko ajan. Lopuksi valikoituu arvioinnin myötä tärkeimmäksi muodostuneen havainnon pohjalta tarvelause, johon vastataan konseptilla.
Konsepteja tullaan validoimaan myös osastoilla. Tähän liittyy myös IPR-selvitykset, millainen kenttä minne ollaan menossa liiketoiminnan kulmasta, arvioita rahoituksen tarpeesta. Hanke tähtää siihen, että yritys on rahoitettu hankkeen päättyessä. Toimitaan lääketieteen parissa, jolloin laatu on tärkeä aihealue eli tuotekehitykselle on laatuvaatimuksia. Näiden lisäksi tiimin työskentelyyn liittyy luonnollisesti liiketoimintasuunnitelman työstäminen.
Jukka: Neurosairauksiin liittyvä ennaltaehkäisy ja sairaalajakson jälkeinen aika on myös meille tärkeitä ja niitä kartoitetaan haastattelujen avulla.

Immersiojakso tapahtuu sairaalassa. Oletteko te siellä ”kärpäsenä katossa” kaikissa eri vaiheissa vai mukana käytännön työssä?

Juliana:
Olemme siellä tarkkailijan roolissa, tosin välillä olen joutunut hands on-tilanteisiin. Itse olen yrittänyt mennä kaikenlaisiin tilanteisiin mukaan ja samalla kunnioittaa hoitohenkilökunnan työrauhaa.
Jukka:
Tärkeintä on se, ettei saa olla tiellä – hoito pyörii koko ajan ja me emme saa sitä vaarantaa. Pysyttelemme sivussa ja tarkennamme kysymyksillä jälkikäteen.
Pauli:
Läsnäolo vaatii hyvää tilannelukutaitoa – meille on tärkeää kunnioittaa potilaiden yksityisyyttä ja lääkärien työrauhaa.

Entäs koronarajoitusten tuomat haasteet?

Jukka:
Sairaaloissa on eristettyjä osastoja, mihin meillä ei ole ollut mitään asiaa – se rajoittaa havainnointia. Kuitenkin sielläkin on normaalitoimet käynnissä.

Juliana:
On kuitenkin tosi hienoa, että päästiin koronasta huolimatta vierailemaan sairaaloihin ja immersio saatiin järjestettyä.

Pauli: Valitettavasti immersiokiertäminen sairaaloissa rajoittuu yhteen henkilöön kerrallaan koronarajoitusten vuoksi, vaikka olisikin voinut olla mielenkiintoista havainnoida ja keskustella yhdessä paikan päällä.

Voitteko paljastaa muutamia esimerkkejä millaisia parannuskohteita olette havainnoineet?

Jukka:
Voi olla vaikea ymmärtää eri sairauksiin liittyvän kokonaisuuden laajuutta – ennen sairaalajaksoa ja jälkihoito mukaan lukien. Ja osastoilla uurastaa valtava määrä hoitohenkilökuntaa.  Meidän havainnointi on jakautunut potilaan sairauden ja hoitohenkilökunnan työskentelyn välille, joiden stressimäärä on aivan valtava.

Pauli:
Jukan esille tuoma stressin vaikutus henkilökuntaan on tärkeä tekijä päivittäisessä hoitotyössä, ja koronalla on ollut tässä myös iso vaikutus. Hoitajien päivittäistä palautumista tukeville ja henkilöstön alimitoituksen ongelmiin tähtääville ratkaisuille on selkeästi tarvetta.

Juliana:
Havainnot voivat olla konkreettisia, esimerkiksi tiloihin tai apuvälineisiin liittyviä. Osa voi olla paljon laajempia ja liittyä sairauteen itsessään tai potilaiden elämänlaatuun. Esimerkiksi siihen miten sairaus voitaisiin diagnosoida aikaisemmin tai miten potilaita voisi sitouttaa sairauksia ehkäiseviin elämäntapamuutoksiin.

Mitkä ovat mielestänne aiempien vuosien Biodesign -tiimien parhaita keksintöjä?

Jukka:
Esimerkiksi Lumoral on loistava esimerkki. Heillä on kehitetty hammashoitoon täysin uudentyyppinen ratkaisu. Biodesign -hankkeita on ollut kuusi vuodesta 2016 lähtien, joissa on toiminut 20 henkilöä. Yhteensä 7M€ on tämänhetkinen rahoitustoteutuma follow-up-projekteille ja startup -yrityksille.

Lue lisää: www.biodesignfinland.fi


Helsingin sairaalaan on keskitetty merkittävä osa sosiaali- ja terveystoimialan geriatrian, kuntoutuksen ja palliatiivisen hoidon osaamisesta.

Kaipaatko lisätietoa?

  • Sanna Hartman

  • Erityissuunnittelija
    Terveys- ja hyvinvointipalvelut, Health Capital Helsinki -yhteistyö
    Helsingin kaupunki
    Elinkeino-osasto, innovaatiot ja uudet kokeilut